Iso

Toisinaan unohdan, ettei pieni ruttuinen koiranpentuni ole oikeastaan enää kovin pieni tai ruttuinen. Eläimen korvat ja tassut ovat yhä aivan suhteettoman suuret, eikä labbistyypillinen "miksei kukaan koskaan ruoki mua ja uloskaan en oo ikinä päässyt ja taisin muuten purkaa sun peittosi ja levittää löytämäni vanut pitkin kämppää mutta sä tykkää musta silti eikö" -napituskatse ole kadonnut yhtään minnekään.

Myönnettävä kuitenkin on, että pieni eläimeni (joka juuri nyt makaa käpertyneenä polvieni alla) alkaa olla jo iso eläin. Ei se onneksi vielä käyttäydy kuin aikuinen. Ei sillä, että labbikset koskaan käyttäytysivät kuin aikuiset. 

Vaan kattokaa nyt tuota ruttunaamaa, josta on mystisesti jossain vaiheessa kasvanut koira:

4.6.2013

3.7.2013

12.7.2013

18.8.2013

26.9.2013

13.10.2013

8.11.2013

Kaikkein parhaiten Huldan venähtämistä kuvastaa ehkä kuitenkin tämä kuvapari:

Yritin saada Hulda istumaan vatiin. En onnistunut.