tiistai 3. joulukuuta 2013

Iso

Toisinaan unohdan, ettei pieni ruttuinen koiranpentuni ole oikeastaan enää kovin pieni tai ruttuinen. Eläimen korvat ja tassut ovat yhä aivan suhteettoman suuret, eikä labbistyypillinen "miksei kukaan koskaan ruoki mua ja uloskaan en oo ikinä päässyt ja taisin muuten purkaa sun peittosi ja levittää löytämäni vanut pitkin kämppää mutta sä tykkää musta silti eikö" -napituskatse ole kadonnut yhtään minnekään.

Myönnettävä kuitenkin on, että pieni eläimeni (joka juuri nyt makaa käpertyneenä polvieni alla) alkaa olla jo iso eläin. Ei se onneksi vielä käyttäydy kuin aikuinen. Ei sillä, että labbikset koskaan käyttäytysivät kuin aikuiset. 

Vaan kattokaa nyt tuota ruttunaamaa, josta on mystisesti jossain vaiheessa kasvanut koira:

4.6.2013

3.7.2013
12.7.2013
18.8.2013
26.9.2013
13.10.2013
8.11.2013
Kaikkein parhaiten Huldan venähtämistä kuvastaa ehkä kuitenkin tämä kuvapari:
Yritin saada Hulda istumaan vatiin. En onnistunut.